EEUU-vaaliohojelma ouluksi

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 24.11.2013 hyväksymä EU-vaaliohojelma 2014
Käännös nykyouluksi 12.2.2014:
Kanniainen Jari-Pekka ja Väänänen Vesa-Ville
Meiä kohtalot o kietoutunnee yhtee. Euroopa maat o polliittisesti ja tallouellisesti riippuvaisia
toisistaa. Siksi tarvitaa myös rajat ylittävvää päätöksentekua ja hallintua. Vasemmisto vaatii
EEUU:n sekä tallous- että rahaliiton EMU:n perustavanlaatusta muuttamista. Me halutaan
demokraattisempi, tasa-arvosempi ja ihimislähheisempi Eurooppa ja maailma.

Tavallisilla kansalaisilla o enemmän yhteisiä tavotteita muien Euroopan maien asukkaie ku oman
maan tallouselliitin kans. Suomalaisella vasemmistolla on enemmä yhteistä eurooppalaise
vasemmiston ku suomalaise oikeisto kans. Meiän tavotteena o paitti tehä EEUU:sta ja maailmasta
demokraattisempi ja oikeuenmukasempi myös lisätä kansalaisten vappautta kaikkialla.
Me tarvitaan toimivampaa Euroopan unionia ja muita kansainvälise hallinnan järjestelmiä, jotta
ihimisten ja luonnon hyvinvointi vois totteutua klobbaalin talloue maailmasa. Me tarvitaan myös
asennemuutosta jotta huomattas, että o suomalaise työntekijä eun mukasta, jos myös virolaisilla ja
porttukalilaisilla o kunnolline työttömyysturva ja kiinalaisilla hyvät työehot.

1. Demokratiaa ja läpinäkyvyyttä unionii

Euroriisin mukana Euroopan unioni on kehittyny yhä onkkelmallisempaa suuntaa. Eurokriisi o
ilimentymä klobbaali finanssikapitalismin kriisistä. Uus hallinto toimii Eurooppa-neuvoston
ohojauksella parlamenttaarisen demokratian ja avvoimuue jääesä sivuossaa.

Riisimaat on menettännee polliittista päätäntävaltaasa Euroopan komission, Euroopan keskuspanki
(EE KOO PEE) ja Kansainvälise valluuttarahaston (II ÄM ÄF) muovostamalle roikalle. Valtaa on
kans siirtyny suurille jäsemmaille päätökseteo kaotesa entistä enemmä Euroopa parlamenti
parlamenttaarise valavonna ulottamattomii. Eurokriisi variolla demokratiaa o kavennettu ja
unionista on tehty kurituspolliitiika liitto.

Unioni kehityksellä täytyy olla kansalaisten aktiivine tuki. Vuoje tuhayheksässattaayheksäkytänelijä
kansaäänestyksesä annettu valtuutus ei ennää kata pudiettikuri ja kilipailukykyohojelmie
sanelemmaa nykykehitystä. Vasemmisto vaatii monivaihtoehtosta kansanäänestystä, joka politisoi
unioni nykyse kehitykse ja ohojaa sen paremmalle uralle. Päätavotteena o osallistua aktiivisesti
eurooppalaiste ja maailimalaajuste yhteisrintamie rakentamissee demokraattiste, sosiaaliste ja
ekolokiste uuistuste puolesta.

Demokraattisemma unionin saavuttamiseksi Vasemmisto vaatii:
· Euroopa unioni päätettäväksi o annettava vaa sellaset päätökset, joista o tarkotuksemukasta
päättää Euroopa laajusesti.
· Yhtiövaltaa ja loppausta Prysselisä on rajotettava ja tehtävä läpinäkyväksi.
· Euroopa parlamenti valtaa o lisättävä antamalla sille lakialoteoikeus.
· Komissio on asetettava nykystä tiukempaa parlamenttaarissee kontrollii.
· Unioni päätöksentekua tukemaa o kehitettävä uusia demokraattisia valamistelumuotoja, kute
pohiskelevia ja keskustelevia kansalaisvoorumeita, joille voijaa antaa myös lakialoteoikeus
tai muu merkittävä asema.
· EEUU:n kehityksestä o järjestettävä Euroopa laajune kansanäänestys.
· Euroopa keskuspanki rahapolliitiikka on asetettava suoraa demokraattisee ohojauksee.
· Euroopa unionin hallintokuluja o vähennettävä muu muuasa luopumalla Euroopa parlamenti
toisesta istuntopaikasta.
· Eduskunna Euroopa unioni asioie valamistelu ja käsittely julukisuutta ja läpinäkyvyyttä o
lisättävä.

2. Kohti oikeuemukasempaa tallouspolitiikkaa

Euroriisi ratkaisemine toimivalla ja oikeuemukasella tavalla o tällä hetkellä unioni suuri haaste.
Palakkoje, työehtoje, sosiaaliturva ja eläkkeie polokemisesta ja julukissektori leikkauksista o
luovuttava. Leikkauspolitiikka vähentää kokonaiskysyntää ja pitkittää tallousriisiä lissäämällä
samalla inihimillistä kärsimystä. Se ossuu erityisesti niihi, jotka o jo ennestää tallouellisesti heikosa
asemasa. Leikkauspolitiikalla o sukupuolivaikutuksia, ja se vaikeuttaa erityisesti köyhie ja
siirtolaiste asemaa. Pudiettikuri ja leikkauslinija sijjaa keskeisimmäksi tavotteeksi o otettava
työllisyye edistämine sekä ekolokisesti kestävä kasvu politiikka kaikisa jäsemmaisa.

Euroriisi o osottanu, että Euroopa keskuspankki o kiinnostuneempi pankeista ja niie voitoista ku
kansalaiste hyvinvoinnista. Euroopa keskuspanki politiikkaa o siksi muutettava. Pankkisektoria ja
rahotusmarkkinoita o säänneltävä nykystä tiukemmi. Rahotusmarkkinoie ylivalta, verokierto ja
keinottelu o estettävä koko unioni alueella. Konkurssiriski o ulotettava koskemaa myös
pankkisektoria.

Riisin kestävään ratkaisuun kuuluu myös velekasovittelu ja velekoje uuelleejärjestelyt. Tarvitaa
eurooppalaista keskuspankkirahotusta, veroja ja finanssipolitiikkaa, joie avulla rahotetaan Euroopan
laajunen investointiohojelma. Tavotteena o tallouellisesti, sosiaalisesti ja ekolokisesti kestävä ja
oikeuemukane kasvu. Markkinamäärästä kasvua ei voia ennää pittää itseisarvosena tavotteena.

Verokierto ja verosuunnittelu o johtanu massiivissee verovajjeesee ympäri Eurooppaa syvänteä
valtioie tallousahinkua entisestää. Komissio mukkaa verovaje aiheuttaa EEUU:n tallouelle yhteesä
tuhanne milijardi euro menetykset vuojesa. Verokiertoa siirtohinnottelu avulla ei piä ennää sallia.
Läpinäkyvyye onki kosketettava polliittise päätöksenteo lisäksi myös markkinoita ja
yritystoimintaa.

Euroriisin ratkaisemiseksi Vasemmisto vaatii:
· Euroopa keskuspanki ensisijjaiseksi tehtäväksi o määrättävä kasvu ja työllisyye edistämine –
suhdannetilanteesta riippue myös keskuspankkirahotuksella.
· Pankit, jotka o liia suuria kaatumaa, o pilikottava tai kansallistettava
· Talletuspankit, investointipankit ja vakkuutusyhtiöt o erotettava selekiästi toisistaa.
· Euromaie velat o soviteltava ja järjesteltävä uuellee, ja riisimaie kurjistamine o lopetettava.
· Euroopasa toimivat veroparatiisit o sulujettava ja pankkisallaisuuesta o luovottava samalla,
ku unioni o edistettävä veroparatiisigeonlman klobbaalia ratkasemista. O otettava käyttöö
automaattine verotietoje vaihto.
· Verokilipailu ja verosuunnittelu estämiseksi o asetettava minimiveroasteet. Tillaajat o
asetettava vastuusee alihankkijoiesa veromaksusta Hollannin mallin mukaisella
ketjuvastuula. Hallintorekisteri o avattava ja todellisista omistajista o tehtävä ylleisjulukine
rekisteri.
· Yrityste ja pankkie omistukset ja toiminta o tehtävä läpinäkyväksi maakohtasella kirjapiolla.
· Laaja investointiohojelma o kohistettava tukemaan ekolokisesti kestävää elikeino- ja
liikennepolliitiikkaa, julukisia ja sosiaalisia palaveluita sekä tuotantua.
· Mikäli euroriisiä ja eurovalluuta ongelmia ei saaha ratkastua kestävällä tavalla,
yhteisvalluutta o purettava hallitusti, jollo EMU-jäsenyyellä järjestettäisii kansaäänestys.
· EEUU:n ja Yhysvaltain vappaakauppaneuvotteluista o luovuttava ja vastaavat aiemmat
sopimukset o arvioitava uuellee.

3. Hyvvää työtä ja sosiaaliturvaa

Klobbaalisaation myötä kansalliset työmarkkinamallit o menettännee merkitystää. Työehhoista
sopimisen luonne o muuttunu. Kansallise kilipailukyvy vaalinnasta o tullu sopimista ohojaava
tekijä. Kunki maa sopijaosapuolet tähtää kilipailijamaita pienempii palakankorotuksii tai jopa
palaka-alennuksii. Tämä heikentää työntekiöie ostovoimaa ja site myös kokonaiskysyntää ja
kasvua. Palakkakilipailu o korvattava Euroopa laajusella sääntelyllä.

Pelekkä työllisyye tilastolline parantumine ei riitä. O panostettava myös työ laatuu, sukupuolte
palakkatasa-arvo totteutumissee, työhyvinvointii sekä kohtuuellise toimeentulo takkaavaa
tulotasoon. Jos kaikki työ o arvokasta, siitä pittää myös maksaa reilusti. Euroopa laajusta
nuorisotyöttömyyttä ei piä ratkasta tekemällä nuorista matalapalakkareserviä, vaa ejistämällä oikeie
työpaikkoje ja koulutusmahollisuuksie syntymistä. Työtä o jaettava myös työaikaa lyhentämällä,
ansiotaso turvate ja samalla huomioie tuottavuue kehitys.

Ammattiyhistysliikkee asemaa työntekiöie etuje valavomisesa o vahavistettava Euroopa laajusesti.
Työntekijöie järjestäytymistä o tuettava kaikkialla. Ammattiliittoile o saatava kanneoikeus, mikä
parantais niie mahollisuuksia ajjaa ulukomaalaiste työntekijöie etuja esimerkiksi alipalakkaus- ja
syrjintätappauksisa. Euroopa unioni o ejistettävä sitovie maakohtaste työehtosopimuste, minimi- ja
maksimipalakkakäytäntöje syntymistä, sekä niie nouattamista. Työntekijöie alipalakkaus o
sanktioitava ja työnantaja työnjohto-oikeue laajentamine ykspuoleisee sopimusala muuttamissee, eli
nii sanottu työehtosopimussoppailu, o estettävä.

Tällä hetkellä unioni toimii ensisijasesti markkinavappauksie turvaamiseksi. Niitä perustavammiksi
oikeuksiksi tulis säätää sosiaalipolliittisia minimivaatimuksia. Vasemmisto tukkee
yhteiseurooppalaisia vaatimuksia minimitoimeetulosta ja -palakasta, sekä niie korottamisesta. Tähä
tarvitaa kuitenki eri maie toellisuutee parhaite soveltuvat alueelliset totteutusmallit ja tasot.
EEUU:n kilipailulainsäädäntö ei saa rajottaa kunnolliste julukiste palaveluie tuottamista ja
ejistämistä unioni alueella. Tasa-arvon kannalta olennaisia sosiaali- ja terveyspalaveluita ei saa
alistaa suuryrityste voitontavottelulle. Uusia toimialoja ei piä avata markkinakilipailulle –
päinvastoin koulutuksen ja palaveluie julukista tuotantua pittää kehittää.

Sosiaalipolliitiikka ei kuulu EEUU:n virallissee toimivaltaa. Kuitenki sisämarkkinapolliitiika kautta
jäsemmaisa ylleine vakkuutusperusteine sosiaaliturva o vallannu allaa omalta asumisperusteiselta
hyvinvointimallilta.

Unioni toimivaltarajat o piettävä nii tiukkoina ettei me menetetä ommaa universaalia sosiaaliturvaa
unioni sisämarkkinakäytännöille, vaa pystytää levittämmää omia hyviä käytäntöjä Euroopa
unionnii.

Sosiaalisemma Euroopa kehittämiseksi Vasemmisto vaatii:
· Suome o rativioitava Euroopa sosiaalise peruskirija artikla nelijä piste yks joka määrittellee
kelevollise palaka. Artikla mukkaa työntekijöille o tunnustettava oikeus tyy’yttävä elitaso
turvaavaa palakkaa.
· O perustettava EEUU-tason palakkakoordinaatiosta vastaava palakkaneuvosto kitkemään
palakkakilipailua ja se haittoja. Lisäksi o luotava mekanismeja, jolla koordinoiaa
palakkaneuvotteluita ja kehitystä eri maisa.
· Palakkoihi, sosiaaliturvaa ja työehtoihi o asetettava minimitasot ja vähimmäiskorotukset.
· Sosiaalisesti tasaverroista koulutusta ja palaveluita o vahavistettava kaikkialla Euroopasa.
· EEUU:n rakennerahastot ja niilä rahotetut ohojelmat ja uuet finanssipolliittiset keinot o
suunnattava alueelliste eroje ja työttömyyseroje supistamissee. EEUU:n maaseuturahasto
Liider-ohojelma rahotuksella o tuettava maaseuvu elinkeinoja, kylie kehittämistä ja
viihtyvyye parantamista.
· Verotukse vähimmäistasja o harmonisoitava kansainvälise verokierro ja verokilipailu
estämiseksi ja o luotava ylikansallisia pankkiveroja.
· O otettava käyttöö yhteine eurooppalaine varallisuusvero ja ejistettävä
maksimipalakkalainsäädäntöä.
· Kaikisa jäsemmaisa o maksettava ulukomaalaisille työntekijöile maa työehtosopimuste
mukkaista palakkaa. Tämä periaattee nouattamista o valavottava tiukasti.

4. Oikeuksija ja rauhaa kaikille

Tallouvven vappauttamise ja markkinakeskeisyye sijjaan Eeroopan unionin kehittämise
lähtokohaksi o otettava ihimisooikeuksie, tasa-arvon ja yhevvertaisuue vahavistamine, sekä
kloppaali rauhan ejistäminen.

Uskonno, sukupuole, sukupuole ilimasu, ja seksuaalise suuntautumise, etnise alakuperä,
vammasuue tai ijän takia tapahtuva syrijintä pittää unionisa torijua. Syrjinnäv vastase lainsääjännö
kehittämine ja vahavistamine ovvaan yks askel kohti tasa-arvua. Sellisäksi EEUU:n o ejellytettävä
jäsemmailtaa tasa-arvon aktiivista ejistämistä rakkeenteellisella tasolla esimerkiksi positiivisella
eriityiskohtelulla.

Unioni o mahollistettava vappaa liikkuvuus ja sosiaaliste ooikkeuksie totteutumine alueellaa
lissäämällä eellytyksiä työsaantii, kämppää ja sosiaalissee turvallissuutee.
Riisejä ei saa ratkassa asevvientiä lissäämällä. EEUU:n ja Suomen asekkauppalainsääjäntyä tullee
kiristää ja estää asseije kulukeutumine sota-alueille ja tiktatuureille. Riisihhallintaa ei saa käyttää
suurvaltoje voimapolliitiikan välineenä.

Ylleiste ihimisoikeuksie ja rauhan tukemiseksi Euroopasa ja maalimallaajusesti Vasemmisto vaatii:
· Nii EEUU:n tasolla ku jäsemmaisa eriksee o puututtava tehokkaasti lähisuheväkivaltaan ja
vähemmistöihi kohistuvvii viharikoksii.
· Tiuka rajavalavonna sijjaan o parannettava paperittomie siirtolaiste asemaa ja ihimiste
mahollisuuksia saapua EEUU:n aluveelle laaillisesti.
· Jäsemmaita o painostettava kunnijoittammaa vähemmistöje oikeuksia. Rauhaomaset
mieleosotukset, kuten Prait-kulukuueet, o sallittava kaikisa EEUU-maisa. EEUUn o tuettava
vähemmistöje liikkeitä ja järijestöjä sekä niijen Euroopallaajusta yhteistyötä.
· Oikeus päättää omasta ruumiistaan o keskeine ihimisoikeus. Turvalline ja vaa raskaana
oleva omasta tahosta riippuva oikeus aporttii o saatava kaikkii EEUU-maihi.
· O luovuttava rommaanie EEUU:n sissäisistä karkotuksista ja ryhyttävä toimiin rommaanie
asema parantamiseksi jokkaisesa jäsenmaasa.
· O ejistettävä vappaaehtosta liikkuvvuutta ja muuttoja nii unijoni sisällä ku laajemminki.
· Kansaivvälise nuorisovaiho kasvun ejellytykset o turvattava.
· EEUU:n o ejistettävä ulukopolitiikassaa kloppaalin velekasovittelumekanismi syntymistä.
· EEUU:n riisihhallinna pittää nojata YYKOO:n peruskiriaan ja sotilasorkanisaatioijjen o
oltava alisteisia sivviiliriisihhallinnalle.
· Unijonin yhteistä uluko- ja turvallisuuspolliitiikkaa ei piä militarisoija.
· Euroopasta o tehtävä joukkotuhoasseeto vyöhyke.
· EEUU:n o otettava Ritannia ja Ranska paikka YYKOO:n turvallissuusneuvostosa.

5. Unijoni ympäristössuojelu eturintammaa

Maapallo lämpenemise pyssäyttämine eellyttää nykkyistä tiukempia päätöstavvoitteita. Tämä
merkittee vähintää neliänkymmene rosenti kasvihuonekaasupäästöje vähennystä vuojen
tuhayheksänsattaayheksäkymmentä tasosta vuoteen kakstuhattakakskymmentä mennesä. EEUU ei
voi esittää vaatimuksia Uuesaalle, Kiinalle, Rasilialle tai Intialle, mikäli se ei toimi ite eka. Unijoni
o vietävä takasi ilimastopolliitika eturivvii, mistä se o viime vuosina lipsunu Uuesaan kaltaseksi
jarruttajaksi.

Tarvittaa tiukempia päästörajoja ja uusia keinoja hillitä ilimasto lämpeemistä. Päästöoikeuksie
hinna o oltava nii korkia, että se kannustaa vähentämmää ilimastokuormitusta. Päästökaupa rinnalle
o lisäksi luotava aijosti kulutusta ohojaava ja päästöjä vähentävä haittaverojäriestelmä.

Luonno monimuotoisuue häviämine o merkittävin kloppaali uhka, jonka ehkäsemissee EEUU:n o
vaikutettava määrätietosesti. Unijoni nykyne kalastuspolliitiikka heikentää maailma merije
monimuotosuutta ja uhkaa kalakantoja. EEUU ei saa sallia paikalliste kalastajie toimeetulua
uhkaavaa ryöstökalastusta maalimam merillä.

EEUU:n o varmistettava, että Suomesa ja Euroopasa saahaan syyä puhastam ekolookisesti ja lähellä
tuotettua ruokaa. Suomella ja kaikilla muilla jäsemmailla o oltava oikeus ja mahollissuus riittävvää
kansallissee elintarvikeomavarasuutee. Unijoni o säänneltävä ja parannettava tuotatoelläinte
eliolosuhteita. Elläinte suojelusa o otettava huomijjoon kunki jäsemmaa kansalliset erityispiirtteet
lajie säilymistä ja monimuotosuutta kunnijoittavalla tavalla. Maatallouven tehotuotantua suosivat
vientituet o poistettava siirtymäaja jäläkee.

Maatalloustukie tulis jakkautua tasasemmi ja oikeuvenmukasemmi tiloje välillä. Maatalloustuet
tullee ohojata maaomistukse tukemise sijjaa ympäristöystävällissee tuotantoo.

Ekolookisesti, sosiaalisesti, tallouvellisesti ja kloppaalisti kestävämmä Euroopa puolesta
Vasemmisto vaatii:
· Pohojoste alueijje erityisolosuhtee o otettava huomijjoon maatalloustukipoliitiikasa.
· Itämere ja arktiste alueije ympäristössuojelluu o panostettava.
· Keenimanipuloijjut tuotteet o kiellettävä ja EEUU:n maatalloustukia o annettava ainuastaa
ekolookisesti kestävälle tuotannolle.
· Euroopan Unijoni jäsemmaije o sittouvuttava vähentämmää päästojjää riittävästi ja EEUU:n
o lunastettava takasi paikkasa maalimallaajusesti ejistyksellisenä ilimasto- ja
ympäristöpolliittisena toimijana.
· Unijoni ja jäsemmaije o ejistettävä kestävvää kalastuspolliitiikkaa eiväkkä ne saa solomia
uusia ryöstökalastussopimuksia.
· EEUU:n o ajettava kloppaalia kasvihuonepäästöverua.

Haku