sosiaaliset turvaverkot

Kaarina Kailo: Muuttaako EU:n syrjimättömyysdirektiivi mitään?

huhtikuu 16, 2009 | Yleinen

Lissabonin strategialla EU:sta halutaan muokata maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Miten tämä näyttäytyy asenteissa eläkeläisiin ja ikäihmisiin?
› Lue koko artikkeli

Avainsanat: direktiivi, eurovaaliehdokas, hoiva, kilpailukyky, kilpailutus, Lissabonin sopimus, sosiaaliset turvaverkot, syrjintä

Veikko Kumpumäki: Kohti sosiaalisempaa Eurooppaa

huhtikuu 7, 2009 | Yleinen

Euroopan unioni on kiistatta ollut menestystarina usealla saralla, mutta monissa sosiaalisen Euroopan alle asettuvissa tavoitteissa ei edistys ole ollut tavoitteiden mukaista.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa ei ole onnistuttu kovin hyvin. Eurooppalaisista 16 prosenttia, joista 19 miljoonaa lasta, elää köyhyydessä. Naisten palkka on yhä 15 prosenttia jäljessä miesten palkkaa, tuloerot kasvavat, syrjäytymisen pelätään lisääntyvän, työmarkkinat pilkottuvat ja pätkittyvät, arvot kovenevat ja kiinailmiö uhkaa viedä loputkin työpaikat. Nämä muutamat esimerkit kertovat selkeästi tarpeesta rakentaa sosiaalisempi Eurooppa
› Lue koko artikkeli

Avainsanat: demokratia, eriarvoisuus, eurovaaliehdokas, EY-tuomioistuin, lapset ja nuoret, Lissabonin sopimus, sosiaalinen Eurooppa, sosiaaliset turvaverkot, tasa-arvo, työaikadirekiivi

Annika Lapintie: Euroopan mallioppilaasta tuli asehäirikkö

lokakuu 10, 2008 | Yleinen

Aseväkivallan vähentäminen on kansainvälisesti tärkeä tavoite, jota pienaseiden yleistyminen vaarantaa. Kysyin hallitukselta ensimmäisen kerran jo vuonna 2000 mitä Suomessa aiotaan tehdä aseiden leviämisen estämiseksi. Ympäripyöreän vastauksen antoi silloinen sisäministeri ja nykyinen europarlamentaarikko Ville Itälä (kok). Eipä ole sen jälkeenkään tehty paljon mitään.

Aselainsäädäntöä tehdään myös Euroopan unionissa. Yleensä unionin mallioppilaana tunnettu Suomi vastusti yllättäen aselainsäädännön tiukentamista kiivaasti. Keskustan Hannu Takkula kutsui direktiivin vastustamista “isänmaalliseksi toimeksi.”