Vasemmistoliitoneurooppa.fi

--- TÄMÄ SIVU EI OLE ENÄÄ AKTIIVINEN ---

Vasemmistoliiton eurovaalikilpailun arvonta suoritettu

Vasemmistoliiton Eurooppablogissa julkaistiin 11.5. eurovaalikilpailu, johon osallistuneiden kesken luvattiin arpoa matka mahdollisen meppimme vieraaksi Brysseliin. Tällä kertaa emme saaneet läpi edustajaamme Euroopan parlamenttiin. Arvoimme vastanneiden kesken ”lohdutuspalkintona” kahden hengen kylpyläloman kahdeksi vuorokaudeksi valitsemassaan Solaris-lomien kylpylässä. Kilpailuun osallistui kaikkiaan noin tuhatviisisataa ihmistä ympäri Suomea. Tänään 22.6. suoritetussa arvonnassa kylpyläloman voitti Anna Priustila Oulusta. Paljon onnea Annalle!

Vasemmiston vaalitulos on tappio myös Euroopalle

Eurovaalit on käyty ja media on täynnä kaikenlaista vaalianalyysia. Kaikkialla ja kaikille on käynyt selväksi, että vasemmiston sanoma ei vedonnut oikeastaan missään päin Eurooppaa äänestäjiin. Sen sijaan oikeisto eteni edelleen, ja mikä huolestuttavampaa, äärioikeisto erityisesti. Myös vihreille äänestäjät näyttivät vihreätä valoa. Eurooppalaiset eivät vielä olleet kypsiä ihmisten Euroopan rakentamiselle, ja liike-elämän edustajat varmasti huokaisivat helpotuksesta, kun sen etuja puolustava EPP kasvatti Euroopan unionin parlamentissa edelleen kannatustaan. Kirvelevästä vaalitappiosta huolimatta onnittelen vilpittömästi 13:a uutta suomalaismeppiä hyvästä vaalimenestyksestä ja toivotan heille voimia luottamustoimessaan.

Eurovaalien vaalitappio

Sunnuntaina järjestetyissä eurovaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaille annettiin yhteensä 98 593 ääntä. Vaaleissa saatu 5,9 prosentin ääniosuus ei riittänyt paikkaan EU-parlamentissa. Vasemmistoliitto menetti 52 698 ääntä edellisiin vuoden 2004 eurovaaleihin verrattuna. Äänestysaktiivisuus oli edellisvaaleja heikompi eli laski 41,1 %:sta 40,2 %:iin.

Vakuudettomien lainojen korkotaso vaaliteemana

Vakuudettomien lainojen korkotaso on laskenut merkittävästi hallituksen asettamien lakisäädösten seurauksena. Vuonna 2019 vakuudettomien lainojen korkokatoksi päätettiin asettaa 20%, vaikka monet taloustieteilijät olivat sitä mieltä, että 30% korkokatto olisi ollut sopivampi. Lainoja voi kilpailuttaa maksutta palveluissa, kuten Varmalaina.fi joten kovan kilpailun vuoksi on melko varmaa, että lainatarjousten korko jää merkittävästi alle 30%. Koronan muuttuessa pandemiaksi vuonna 2020 päätti hallitus kaikessa viisaudessaan vielä puolittaa tuon 20% vain 10% suuruiseksi. Näin saatiin monet kotimaiset luotonantajat konkurssiin tai siirtämään kannattavan liiketoiminnan muihin maihin. Suuret yritykset, kuten Visa ja Mastercard jätettiin tämän lain ulkopuolelle. Myös hyödykesidonnaiset ostot jäi lakimuutoksen ulkopuolelle, joka johti tilanteeseen jossa pankit voivat antaa lainaa kaupassa 20% korkokatolla ja esimerkiksi netistä haettaessa 10% korkokatolla. Aika selkeää, vai mitä =)

Punaista viivaa vetämään 7. kesäkuuta

Valtamediassa toistellaan jälleen näinä päivinä, etteivät EU-vaalit näy missään ja ettei äänestysprosentti nouse korkeaksi. Kuitenkin ehdokkaat ovat jo aikoja sitten aloittaneet kiertelemisensä turuilla ja toreilla ja internet on pullollaan erilaisia vaalikoneita ja vaalisivuja. Ja mitä lähemmäksi vaalipäivä tulee, sitä enemmän erilaisia tilaisuuksia voi nähdä katukuvassa. Tuntuukin näin ehdokkaan näkökulmasta kummalliselta, että vaalipassiivisuudesta alvariinsa toitotetaan, kun on kiertänyt tammikuusta asti erilaisissa tilaisuuksissa. Yleensä ihmiset ovat olleet aidosti kiinnostuneita EU-asioista ja erityisesti siitä, kuinka EU vaikuttaa heidän elämäänsä. Harvoin enää vastaan tulee kansalaista, joka toivottaa EU:n kokonaan hornan tuuttiin tai vaatii Suomen eroamista EU:sta. Valtaosa tunnustaa paasikivimäisesti tosiasian, että EU on ja että Suomi on EU:n jäsenmaa. Sen sijaan eurokriittisiä kansalaisia tapaa hyvin usein.

EU-kansalaiset tarvitsevat arkisen ulottuvuuden ja punaisen viivan

Yhteiskunnan edeskäyvät tuskailevat virallisissa yhteyksissä kansan syvien rivien eli rahvaan laimeaa kiinnostusta Euroopan unionin asioihin. Tämä voi tietysti johtua meidän suomalaisten tavasta olla puuttumatta omiin asioihimme. Johtavat poliitikkomme ovat jalostaneet tämän toimintakulttuurin EU:ssa koplaamattomaksi nöyristelyksi, josta seuraa, että muut vievät ja Suomi vikisee. Vai uskooko joku Sarkozyn tai Berlusconin puolustavan omia etujaan vain katseella seuraamalla? Kaikki eivät siis ole samalla viivalla.

Vamos vasemmisto!

Kiitos kannustuksesta ja rohkaisuista, joita olen saanut ympäri valtakuntaa. Ne piristävät ja antavat lisää potkua vaalityöhön! Joistakin olen suunnattomasti yllättynyt. Niistä hehkuu lämpö. Kiitos! Olen ollut syntymästäni joukkuepelaaja. Minua on aina kiehtonut yhteisöllisyys. Siinä olevat vuorovaikutustaidot. Ja ihmissuhteet. Joskus sooloilu on tuottanut tuloksia, jalkapallossa. Politiikassa se on ehkäpä haitallisempaa. Minä uskon yhteiseen joukkoon ja yhteiseen voimaan. Vastavoimaan.

Demokratiaa vai byrokratiaa?

Euroopan Unionia syytetään tasaisin väliajoin demokratiavajeesta ja paisuneesta byrokratiasta. Kansalaiset ilmeisen laajalti kokevat, että Euroopan Unioni on kaukainen ja armottoman byrokraattinen kolossi, joka nipottaa milloin savolaisveneiden turvallisuudesta milloin mansikoiden koosta tai tervan terveellisyydestä. Sen satelliitit valvovat talonpoikiemme jokaista liikettä, ja lisäksi heidät on pakotettu loputtomilta tuntuvien hakemuspapereiden täyttökoneiksi. Monet pelkäävät lisäksi, että suomalaisuus häviää ja liukenee pikkuhiljaa suurempien eurooppalaisten kulttuurien ja kansallisuuksien puristuksessa. Kun vielä listaan lisätään Euroopan unionissa vallitseva epäilyttävä demokratia-käsite jatkuvine kansanäänestyksineen sen oikean tuloksen saamiseksi, ei ole ihme, että kansalaiset usein kääntävät selkänsä koko Unionille.